tiistai 24. lokakuuta 2017

VEGEKAKKU: LAKTOOSITON, MAITOTUOTTEETON, MUNATON, GLUTEENITON....

 Nyt on Idyllin emäntä niin kaukana tutuilta vesiltä seilaamassa että....
En ole milloinkaan leiponut näin kokonaisvaltaista dietti- ja vegaanileivonaista, mutta tulipa tehtyö!

Taannoin istuimme kaffepöydässä syntymäpäiväjuhlilla, jossa tarjottiin erikoista kakkua. Maistelin sitä mielenkiinnolla. Juhlien emäntä ojensi Vege-reseptiaikakausilehden, josta kyseinen kakku oli boggattu.

 Nappasin valokuvan lehden sivusta ja ajattellin kokeilla tuota haasteellista reseptiä joskus...

 Tänään oli se hetki nimeltä JOSKUS!
Tässä kutakuinkin kaikki mitä tuohon erityisruokavaliokakkuun tarvitaan.
Kuvan vaaleanpunainen jauhe on kristallisuolaa.

Tiesitkö?:

Himalajan Ruususuola, Kristallisuola: alkuperä

Himalajan Kristallisuola eli Ruususuola louhitaan Himalajan juurelta. Suola on muodostunut kauan aikaa sitten ns. alkumerestä ja jäänyt turvaan mannerlaattojen puristukseen. Noihin aikoihin meriin ei ollut vuotanut yhtään öljylastia, ei laskeutunut hiukkastakaan tehtaiden saastepilvistä, eikä yksikään teollisuuslaitos tai jätevedenpuhdistamo ollut laskenut jätevesiään meriin, joista osa on nykyään jo lähes uimakelvottomia - ja joista tehdään myös kuivattamalla merisuolaa. Himalajan vuorten kätköissä puhtaana tallessa ja turvassa säilynyt suola, jota aikoinaan vain kuninkailla oli lupa ja varaa käyttää, on nyt vaihtoehtona kaikkien saatavilla.


Lisää aiheesta: TÄÄLTÄhttp://himalajanruususuola.fi/

 Ohjeen mukaisesti raaka-aineet mitattuina ja yhdisteltyinä.

 Avokadosose sekoitetaan sauvasekoittimella vesi-öljy-valkoviinietikkaseokseen.

 Lisätään sokeri ja vaniljasokeri.

 Valmis taikina on melko jäykkää.

 Ohjeesta tuli yksi 22cm vuoallinen ja pikkuvuoallinen taikinaa.

 Raaka-aineet täyttöön, kuorrutukseen ja koristeluun. Kerman sijaista kakussa käytetään Kookoskermaa. Suklaan tulee olla täysin maidotonta. 

 Kookoskerma ja vaahterasiirappi kattilaan...

 ... ja keitetään parissa minuutissa "kasaan".

 Joukkoon sekoitellaan sulamaan suklaanpalaset, jäähdytetään hieman ja kuorrutetaan kakku.

Kakut leikkasin kolmeen osaan ja täytin välit tuoreilla lakoilla ja sharonhedelmillä.
 Jatkossa tulen nelinkertaistamaan suklaakuorrutteen määrän, jotta siitä riittää reilusti 22cm kakkuun.

 Pikkuiseen kakkuun laitoin muhkean kerroksen herkullista suklaakuorrutusta. Koristeeksi lakkoja, avokadosiivuja ja kookoskermaa valumaan kauniina putouksena pitkin kakun kylkeä.


HYVIN MAUKASTA KAKKU OLI,  vaikka siinä ei erään nuoren herran mielestä ollut "mitään"!!! Niin hän totesi esitellessäni kakun ominaisuuksia: laktoositon, maidoton, munaton, gluteeniton jne. Nuori herra kuunteli hetken ja jatkoi listaa ilkikurisesti: mauton, hajuton, olematon .... ;) NÄIN EI KUITENKAAN OLLUT!!!

Voin suositella lämpimästi reseptiä kaikille asiasta kiinnostuneille!!!

maanantai 23. lokakuuta 2017


PUUHELLAVANHUS SAI UUDEN KODIN JA ELÄMÄN IDYLLISSÄ!

 Hyvinkin näihin aikoihin kaksi vuotta sitte Idyllissä sattui päivän mittainen sähkökatkos. Se on toki harvinaista alueellamme, mutta se sai uudelleen miettimään vakavasti, jotta olisiko sittenkin viisasta, että tässä kylmänkoleassa maassa taloissa olisi puulämmitteinen keittomahdollisuus?
 Aijemmin olin vain uhrannut pelkän ajatuksen ja haavekuvan asialle, mutta tällä kertaa Idyllin emäntä päätti, ettei enää vain haaaveilla! Siitä alkoi intensiivinen netissä kahlaus jälleen...
JA LÖYTYIHÄN SE KAIKKEIN IHANIN KAIKKIEN TARJOLLA OLLEIDEN JOUKOSTA. SAANEN ESITELLÄ, TÄSSÄ SE ON:
Leino No:0, E & J Leino, Salo.

Asiassa ei vitkasteltu vaan alustavat kaupat tehtiin puhelimessa ja seuravan vapaapäivän tultua lähdettiin hellanhakuun. Matkaa hellavanhuksen luo oli lähes 200 km. Siellä se meitä odotti taivasalla koivun katveessa kylmissään! Nostimme hellan kyytiin ja lähdimme pitkälle kotimatkalle.

 Idyllissä odottikin sitten valtava työ, jotta hella saataisiin käyttöön.
TÄHÄN SE NYT TULISI!

 Oli vähän vaikea kuvitella minkä kokoisen tilan hella ottaisi. Idyllin isäntä mallaili punaisella teipillä ja jollain käteen sattuneella vanunpalasella suurin piirtein miten hella asettuisi tilaan!

 Kuten kaikki näitte, että paikassa oli puupaneliseinä. Sehän ei ole lainkaan sopiva taustamateriaali tulisijalle.

 Ei auttanut kuin Idyllin isännnän jälleen kerran kääriä hiat ja ryhtyä toimiin. Puuseinä oli purattava ja...

 ... ryhdyttävä muuraamaan kiviä seinään!

 Muuraustyöt valmiina.

 Kiviseinän tasoitustyöt.


 Uuden kiviseinän maalaus.

 Vieressä seisovaan savupiippuuun oli saatava yhteys.

 Kovan porauksen tuloksena saavutettiin yhteys hormiin.

 Sitten oli kaakelien kiinnittämisen aika. Lankkulattiaa ei ryhdytty purkamaan alta, vaan isäntä päätti kiinnittää laatat sikafleksillä lankkulattian päälle. Sikaflex on nimensä mukaisesti joustavaa materiaalia. Eli mikäli puulattia päättää joskus "liikkua/elää", niin laatat eivät lohkeile kuitenkaan irti alustastaan. Saumalaastina käytettiin Epoksilaastia, mikä taasen liimaa laatat lujasti kiinni toisiinsa. Mikäli puulattia päättää liikkua joskus laattojen alla, niin laatat liikkuvat puulattian mukana yhtenä levynä saumojaan murtamatta.
Laattoja kehystämään asennettiin messinkinen kupera lista. Laatat ja messinkilista siis nuosevat lattiapinnasta noin 1cm:n verran antaen viehättävän mattoefektin!

 Matkan varrella uuteen kotiin Idylliin hellavanhus koki ensimäisen muodonmuutoksen. Jätimme hellan hiekkapuhaltajan taitaviin käsiin ja tulos oli tämän näköinen :)!

 Idyllin isäntä maalasi keittolevyn, luukut ja luukkujen reunukset hellamustalla.

 Hellan vaippa tasen sai Idyllin tuvan mukaan vaniljaisen sävyn.

 Hellassa oli kaksi savuaukkoa joista valita kumpaa käyttää. Idyllin tapauksessa oli tarpeen johtaa savu ulos hellan kyljestä.

 Hellan takana olevan aukon isäntä muurasi umpeen ohuella tulitiilellä.


 Hellaan savuaukkoon asetettiin metallinen kaulus, mikä taasen sovitettiin pyöreään metalliputkeen, mikä taasen oli toisesta päästään kiinnitettynä hellan vieressä olevan savupiipun hormiin. Metallikauluksessa on savupeltitoiminto.

 On siis onni, että Idyllin tuvassa oli entuudestaan takka ja piipun kylki. Hellavanhuksella ei ole omaa erillistä hormia piipussa, vaan se jakaa takan kanssa yhteisen hormin! Tämä tiedoksi niille jotka haaveilevt lisälämmönlähteestä kotiinsa, mutta huokailevat, ettei piipussa ole yhtään vapaata "reikää":(.
TÄSSÄ SIIS OIVA KEINO SAADA VAIKKA PIENI PUUHELLA JO OLEMASSAOLEVAN TULISIJAN LISÄKSI ILMAN ERILLISTÄ UUTTA SAVUHORMIA!!!
:)

 Siinä ne nyt ovat ripirinnan vanha takka ja vielä vanhempi, mutta vasta paikoilleen asettunut hellavanhus sulassa sovussa!


 Hella käytössä!

Teevedet keittyvät ja pataruuat valmistuvat...
Yksi vielä puuttuu. Nimittäin hellan keskimäiseen aukkoon kuuluu vesisäiliö söpöllä pikku hanalla. Vesisäiliö odottaa vielä isännä kiilloitusta.

Vaikka tulisi sähkökatkos, niin Idyllissä ei ole hädän päivää, kun ruoka poriseen hellalla ja vesisäiliön hanasta tulee kuumaa talousvettä vaikka tiskejä varten!!!

LÄMPIMIÄ SYYSILTOJA JA TULEN LOIMUA KAIKILLE!