833 km VENÄJÄN KARJALAN KUOPPAISIA TEITÄ JA LAATOKAN SEKÄ ÄÄNISEN RANTOJA KOLUSIMME HARTAUDELLA VIIME VIIKOLLA.

Venäjän Karjalan tiet ovat erittäin haasteellisia. Voisi sanoa teiden olevan "huonossa jamassa"!!! Kerrottakoon teille jotka ette tiedä, että suomen puhekielessä käytetty sana "jama" tai "huonossa jamassa" tulee venäjän kielen sanasta JAMA eli KUOPPA! Ja kuoppiahan riitti aika-ajoin enemmän kuin sileää asfalttia. Automme oli eritäin kovilla. Kahdesti Idyllin isäntä sai pysähtyä tarkistamaan menikö auton rengas puhki oikein kun osuimme teräväreunaiseen syvään "jamaan".

Luovutetun Karjalan kauniit Laatokan rantoja hyväilevät rantatien kielekkeet olivat matkanteon estetiikkaa parhaimmillaan. 

Aivan Laatokan rantatien kupeessa jylhänä seisoo Suomalaisen Helsinkiläisen apteekkari Jääskeläisen huvila. Vuonna 1945 Neuvostoliiton hallitus lahjoitti tämän talon Säveltäjäliitolle. Siitä tuli tuolloin säveltäjien ja muusikoiden lepokoti. 

Matkan varteen mahtui paljon meille suomalaisille luettavissa olevia tuttuja paikan nimiä: Sortavala, Lahdenkylä, Helylä, Ruskeala, Värtsilä, Rautalahti, Läskelä, Pitkäranta, Impilahti, Salmi, Suojärvi, Kolatselkä, Pyhäjärvi, Prääsä, Latva...

Käännyimme tästä Petroskoihin, jonne oli matkaa vielä 14 km. Muurmanskiin olisi ollut matkaa taitettavaksi  vielä 945km. Idyllin isäntä kyllä kysyi kyytiläisiltä, jotta mentäisiinkö saman tien Muurmanskiin saakka? Pidätäydyimme kuitenkin alkuperäisessä suunnitelmassa ja suunnistimme kohti Äänisen rantoja.

Petroskoihin mennessä suurin osa matkasta onneksi oli aivan hyväkuntoista tietä.

Petroskoita...

Petroskoita....

Petroskoita ja horisontissa siintävä Äänisen ranta.

Petroskoista etelään Aunuksen alueella.

Kaunis vanha Karjalaistalo kruusattuine ikkunanpuitteineen.

Lähestymme Ladvaa, alkuperäiseltä nimeltään Latvaa. 

Ladvan asutus levittäytyy seitsemän kilometrin matkalle Jyvenjoen varrelle. Ladvassa oli noin 3 200 asukasta vuonna 1996.

Historiallinen Aunuksen Karjalan Latvan kunta oli olemassa jo Venäjän keisarikunnan aikana. Latva oli aluksi Äänisenrannan piirin hallinnollinen keskus, mutta nykyisin piirin hallinto sijaitsee Petroskoissa. Latvan kylänraitista saattoi aistia sen tärkeän menneisyyden. Kylän keskus oli pieni ja tuntui hyvin syrjäiseltä huonon tiestön vuoksi, mutta talot kertoivat osin jylhään menneisyyttä. Kylä oli myös melko siististi pidetty ja suuret hirsitalot edelleen hyvin ryhdissään. 

Matka oli pitkä ja vaikeakulkuinen, mutta se kannatti. Välistä lähes tiettömän tien päässä meitä odotti mieliinpainuva henkilökohtainen tapaaminen. Matka oli tekemisen arvoinen sen kaikissa merkityksissä meille itsellemme. Emme olisi tienneet mistä olisimme jääneet paitsi, jos olisimme jättäneet tämän haastavan matkan tekemättä. Näin se on usein elämässä, että matkalle lähdettyä ei voi tietää mitä kaikkea matkan varrelle mahtuu, mutta elämää kannattaa elää isolla E:llä joka hetki. Silloin siitä saa kaiken irti!!!